Kuvauksia ykseydestä eri uskonnoissa

Kristinusko: Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: hänessä me elämme, liikumme ja olemme.
Shintolaisuus: Älä unohda, että maailma on yksi iso perhe.
Juutalaisuus: Miten hyvää ja kaunista onkaan veljesten elämä ykseydessä.
Islam: Kaikki luodut ovat Jumalan perhettä; eniten Jumala rakastaa häntä, joka eniten tekee hyvää Hänen perheelleen.
Hindulaisuus: Ihmiset ovat kuin pää, käsivarret, vartalo ja jalat toinen toisilleen.
Bahá’í-usko: Tärkein periaate on ykseys – Jumalan, uskonnon ja ihmiskunnan ykseys. Ihmiskunta on henkisessä ja yhteiskunnallisessa kehityksessään sellaisessa vaiheessa, että sen yhdistyminen globaaliksi yhteiskunnaksi ei ole vain mahdollista vaan väistämätöntä. ..
Bahá’u’lláh opetti, että ”Ihmiskunnan hyvinvointia, sen rauhaa ja turvallisuutta ei voida saavuttaa, ellei ja ennen kuin sen ykseys on lujasti vakiintunut.”

Albert Einstein

”Ihminen on osa kokonaisuutta, jota nimitämme maailmankaikkeudeksi, osa jota aika ja tila rajoittavat. Hän kokee itsensä, ajatuksensa ja tunteensa olevan muusta erillisiä – se on ikään kuin hänen tietoisuutensa tuottama optinen harha. Tämä harha on meille eräänlainen vankila, sillä se jättää meille vain omat halumme ja kyvyn tuntea rakkautta vain muutamaa lähintä ihmistä kohtaan. Tehtävämme on vapautua tästä vankilasta ja laajentaa myötätuntomme piiriä käsittämään kaikki elävät olennot ja koko luonnon kaikessa kauneudessaan.”

Uusplatonilaiset ja Plotinos

Plotinos opetti, että on olemassa kaikkein ylin, täydellisesti tuonpuoleinen Yksi, joka on kaiken olemisen ja ei-olemisen kategorioinnin ulkopuolella. ”Olemisen” käsite on ihmisten johtama siitä kokemuksesta, jonka voimme havaita aisteilla, mutta ääretön, tuonpuoleinen Yksi on kaiken sellaisen ulkopuolella, ja siksi myös kaikkien sellaisesta johdettujen käsitteiden ulkopuolella. ”Oleminen” tai ”olemassaolo” on ominaisuus, attribuutti, ja Yksi on kaikkien ominaisuuksien ulkopuolella, koska se on kaikkien niiden lähde. Yksi ”ei voi olla mikään olemassa oleva asia”, eikä voi myöskään olla kaikkien olemassa olevien asioiden summa, sillä se ”on ollut ennen kaikkea olemassaoloa”….

Plotinoksen filosofia on luonteeltaan hyvinkin uskonnollinen, ja sitä lisää entisestään hänen käsitteensä ”ekstaattisesta yhtymisestä” Yhteen. Porfyrios sanoo, että Plotinos saavutti tällaisen ”yhtymisen” useita kertoja sinä aikana kun hän tunsi hänet.

Eben Alexander

…Maailmankaikkeuden ykseys sijaitsee tietoisuuden piirissä laajemmin kuin ”atomistinen” tai ”separatistinen” käsitys jota Berkeley julisti. Hän näki kaikki sielut yksilöllisinä ja erillään Jumalasta olevina. Me olemme pikemminkin samalla kannalla kuin saksalainen filosofi Georg Wilhelm Friedrich Hegel, joka noudatti Platonin esimerkkiä ja kunnioitti sielun tahtoa, tai hollantilainen filosofi Baruch de Spinoza, joka hyväksyi peittelemättä pyhän Paavalin sanat: ”Hänessä me elämme ja liikumme ja Hänessä on olemassaolomme”. Toisin sanoen kaikki havaintomme tapahtuvat yhden korkeamman olennon mielen piirissä. Erityisesti juuri Spinozan näkemys selittää parhaiten kokemuksemme yhteisestä konsensustodellisuudesta.

Tämän näkemyksen mukaan tietoinen tajuntamme on peräisin kollektiivisesta mielestä niin, että tunnemme olevamme erillisiä olentoja, mikä sallii kaikkien osasten valtavan tanssin tietoisuuden evoluutiossa. Jotkut saattaisivat nimittää tuota ainoaa mieltä ”Jumalaksi”, puhtaan rakkauden sanoin kuvaamattomaksi voimaksi, jonka monet ovat kohdanneet erilaisissa hengellisesti muuttavissa kokemuksissa…

Nils Aslak Valkeapää

”Valkeapää näyttää olevan ontisen monismin kannalla; materian ja hengen dikotomiaa hänellä ei ole. Saamelaiselle maailmankäsitykselle on ominaista kaiken ykseys: alkuelementit, luonto kivistä poroon ja ihmiseen (saamelaiseen) on elollista. Tämä on yhtä selkeätä ja yksinkertaista kuin esisokraattisten kreikkalaisten luonnonfilosofien elementtioppi.”

”…Länsimaisen empirismin isälle, Descartesille eläin oli kone, siis sitä saa kohdella esineenä mielensä mukaan. Valkeapää ajattelee toisin: olemassaolo on yhtä, ketjuun kuuluu koko luonto, ihminen sen mukana. Kivillä, vuorilla, puilla ja tietysti eläimillä on henki; ne puhuvat ihmiselle…”

Ismo Alanko

…Säveltämisessä(kin), siinähän tavallaan haetaan yhteyttä toisten kanssaeläjien, ja sitten ylipäätään koko maailmankaikkeuden kanssa. Silloin kun musa soi hyvin, niin siinä tuntee olevansa yhtä kaiken kanssa, mistä kuitenkin pohjimmiltaan tässä kaikessa on kysymys…

Äiti Amma

”On olemassa yksi totuus, joka loistaa läpi koko luomakunnan. Joet ja vuoret, kasvit ja eläimet, aurinko, kuu ja tähdet, sinä ja minä – me olemme kaikki tuon Todellisuuden ilmentymiä. Maailmankaikkeudessa vallitseva järjestys ja sanoinkuvaamaton kauneus osoittavat selkeästi, että kaiken taustalla on valtava sydän ja mittaamaton äly.”

”Kaikki konfliktit ovat lähtöisin ihmisen sisäisistä ristiriidoista. Mistä tämä sisäinen hämmennyksen tila on lähtöisin? Se johtuu siitä, että emme ole tietoisia omasta todellisesta luonnostamme, tuosta Elävästä Totuudesta sisällämme, josta me kaikki olemme osia…”

”Rakkaus on universaali uskonto, jollaista yhteiskunta välttämättä tarvitsee. Rakkauden tulisi ilmetä kaikissa sanoissamme ja teoissamme. Tämä rakkaus on jo sisällämme kaikessa täyteydessään. Elämää ei voi ilmetä ilman rakkautta, ne ovat erottamattomat. Elämä ja rakkaus eivät ole kaksi eri asiaa, ne ovat yksi ja sama.”

Lähteitä

– Jeffrey Moses, Oneness: Great principles shared by all religions
– The Einstein Papers
– Plotinos – Wikipedia
– Bahai.fi
– Amma.fi
– Ylen TV-uutiset 21.4.2019
– Kari Sallamaa, Elementit ja elämä: Nils Aslak Valkeapään filosofiaa
– Eben Alexander, Kaikkeuden sylissä: Neurokirurgin matka tietoisuuden ytimeen