Dan Brown avaa tietä uudelle tietoisuuskäsitykselle

Lukuaika: 5 minuuttia
Käsityksemme tietoisuuden olemuksesta on murroksessa – ja se on alkanut kiinnostaa yhä suurempaa yleisöä.

Olen mukana ryhmässä, joka suomentaa Tony Naderin bestselleriä ”Consciousness is all there is”. Yli 400-sivuinen kirja onnistuu varsin tyhjentävästi konkretisoimaan otsikkonsa lupaaman idean siitä, että ”tietoisuus on kaikki mitä on”. Niin hyvin, että kirjan lukemisen jälkeen yhä vallassa oleva fysikalistinen, aivosidonnainen näkemys tietoisuudesta näyttäytyy melkein kummallisena.

Neurotieteilijä Nader ei ole ainoa, jonka esiin nostamat tietoisuuskäsitykset puhuttavat. Helsingin Sanomat esitteli 17.10. digijulkaisussa ja 18.10. sivun täydeltä printissä kulttuuritoimittajansa Jussi Ahlrothin kirjaa ”Kirje Buddhalta”. Ahlroth käsittelee siinä länsimaisen filosofian ja buddhalaisuuden kiehtovia yhteyksiä yli 700 sivun edestä. Kirjasta ja sen tietoisuuskäsityksestä syntyi mainio keskustelu Ylen Kulttuuriykkösessä 26.8.2025.

Ajattelun rajoilla ja rajan tuolla puolen itäiset perinteet ja meditaatio – Ahlrothilla tiibetinbuddhalainen – avaavat ymmärrystämme tietoisuudesta monen mielestä paremmin kuin länsimainen traditio. Ahlroth esittää, että buddhalaisuus on jo ennen ajanlaskumme alkua Intiassa vierailleen Pyrrhonin kautta vaikuttanut myös länsimaisten filosofien ajatteluun.

Suuren yleisön silmiin tietoisuusteeman nostaa Da Vinci -koodillaan suosioon noussut Dan Brown uudella romaanillaan Salaisuuksien salaisuus. Kirjan toinen päähenkilö on tietoisuustutkija, joka on tullut tutkimustyössään päätelmään, että tietoisuus on luonteeltaan ”ei-paikallinen”, kaikkialla vaikuttava kenttä tai fraktaali.

Kirjassa unelmoidaankin tulevaisuudesta, jossa löydettäisiin todisteita ”kaikkien ihmismielten keskinäisestä yhteydestä”, josta seuraisi ”globaali yhteisö, jota ei sitoisi yhteen pelko ja kilpailuhenki, vaan empatia ja ymmärrys. Siinä maailmassa kansallisen turvallisuuden käsite olisi menneisyyden reliikki.”

Tietoisuustutkija Katherine kertoo, että hänen teoriansa ”ei-paikallisesta tietoisuudesta” perustuu olettamukseen, että tietoisuus ei ole paikantunut aivoihin, vaan sijaitsee kaikkialla. Hän esittää asiasta ystäviensä kanssa lounaalla istuessaan seuraavan vertauksen:

Juuri tämän kaltaiseen päätelmään muutamat fyysikot, tietoisuustutkijat ja neurotieteilijät, kuten Nader, ovat oikeassa elämässäkin viime aikoina päätyneet.

Paradigma muuttuu hitaasti mutta varmasti

Yhteiskuntatieteiden tohtori ja aikaansa seuraava terveystutkija Pauliina Aarva kirjoittaa artikkelissaan ”Paradigma muuttuu hitaasti, mutta varmasti” siitä, miten ”paradigman vaihtumisen tunnustaminen ei ole koskaan ollut helppo ja nopea tapahtuma. Keski- ja uuden ajan vaihteessa tutkijoita joutui tämän vuoksi jopa roviolle.”

Idän ja lännen oppijärjestelmiin syvästi perehtynyt Tony Nader vertaa uutta tietoisuusparadigmaa siihen, kun siirryttiin maakeskeisestä maailmankuvasta aurinkokeskeiseen. Vielä pari-kolme vuosisataa selvien todisteiden esiintulon jälkeenkin osa auktoriteeteista halusi pitäytyä vanhassa maailmankuvassa. Saattoihan sen jokainen omin silmin päivittäin todeta, että aurinko nousee idästä. Aikaa myöten uusi totuus kuitenkin asettui vallitsevaksi.

Uusi ”ei-paikallinen” teoria ja paradigma tietoisuudesta avaa ihmisten ja yhteisöjen väliseen kanssakäymiseen aivan uuden sivun. Jos tietoisuus onkin luonteeltaan kenttä, jonka kautta kaikki olemme yhtä tai yhteydessä, vaikutamme toisiimme jatkuvasti. Haluamme sitä tai emme. Tämä muuttaa lähes kaiken.

Sisäinen rauha on ulkoisen rauhan perusta

Uuden tietoisuuskäsityksen pohjalta on helppo nähdä sosiaalisen epäjärjestyksen, levottomuuksien ja sotien taustalla ihan jotain muuta kuin pelkästään pintapoliittisia ongelmia. Jos tietoisuus on meille kaikille yhteinen, yhteistä ovat myös kollektiivinen stressi, pelot ja aggressiivisuus. Näiden neutraloinnissa aseet eivät meitä paljoa auta, mutta kaikki yhteistä ”ei-paikallista” tietoisuuttamme harmonisoivat asiat auttavat.

Kun yhteiskunnassa pidetään aidosti huolta koko väestöstä, sydämen sivistys kukoistaa ja sisäiset asiat ovat kunnossa, silloin yhteisö on vahva ja kaikkien naapureidensa arvostama. Tällöin todennäköisyys sille, että yhteisöä uhkaa sota tai muut ongelmat, laskee merkittävästi. Yhteisön hyvä ilmapiiri suojelee ja edesauttaa hyvien yhteyksien sekä ystävyyssuhteiden syntymistä.

Vaikka taloutemme on viime vuosina kehittynyt vaisusti, Suomi on kahdeksan kertaa rankattu maailman onnellisimmaksi (tyytyväisimmäksi) maaksi. Eikö sen voisi tulkita tarkoittavan, että henkisesti olemme niin vahvoja, että meidän ei tarvitse rakentaa tulevaisuuttamme pelkästään militaristisen turvan varaan? Meillä on voimavaroja myös siihen, että voimme Euroopassa – ja rajoillamme – toimia todellisina rauhan ja ystävyyden puolestapuhujina ilman vinoilua ja kuittailua.

Uudesta tietoisuuskäsityksestä seuraavien käytännön sovellusten merkityksestä kriisinhallinnassa ja jopa maailmanrauhan vahvistamisessa voit lukea artikkelista, joka käsittelee ns. Maharishi-ilmiötä.

Tähän loppuun vielä pari ajankohtaista lainausta:

JOS haluat tiedon, kun julkaisemme seuraavan Rauha Nyt -blogikirjoituksen, laita viesti ”jep” osoitteeseen toimitus@rauha.rocks

Asko on monipuolisesti yhteiskunnasta, sen hyvinvoinnista, ilmapiiristä ja elinvoimasta kiinnostunut osa-aikainen rauhanaktivisti ja sisällöntuottaja Saimaan Salosaaresta Ruokolahdelta.

Lue lisää

1 ajatus aiheesta “Dan Brown avaa tietä uudelle tietoisuuskäsitykselle”

  1. Sinikka ja Aimo

    Monipuolinen ja vakuuttava puheenvuoro rauhanomaisen elämäntavan merkityksestä. Pienikin ryhmä voi vaikuttaa koko yhteisöön toimiessaan hellittämättömästi rauhan rakentajana ja viholliskuvien purkajana.

Kommentoi

Scroll to Top