Lukuaika: 6 minuuttia
Osallistuin meditaatioretriittiin ensimmäistä kertaa elämässäni Park Hotellissa Helsingissä vuonna 1985. Yhdessä muiden kanssa meditoiminen oli vahva hiljaisuuden ja sisäisen rauhan kokemus.
Informaation tasolla tapahtuma oli kuitenkin ristiriitainen. Olin mieleltäni skeptikko ja viikonlopun kurssilla kerrottiin useassa yhteydessä siitä, että meditoimalla – hiljaa istumalla – voisi vähentää rikollisuutta ja luoda parempaa maailmaa. Siitä ajatuksesta en löytänyt mitään logiikkaa.
Vaikka oma sisäinen kokemukseni muiden kanssa meditoinnista oli pelkästään positiivinen, oli ärsyttävää kuunnella kummallisia väitteitä toisiin vaikuttamisesta. Vielä ärsyttävämpää oli se, että näkemys ympäristöön vaikuttamisesta vaikutti paikalla olevista, muuten fiksuista ihmisistä, olevan jonkinlainen itsestäänselvyys.
En kuitenkaan tutustunut aiheeseen sen syvemmin ennen kuin pari vuotta myöhemmin, jolloin olin Tanskassa opintomatkalla. Poikkesin reissullani tarkoituksella Rörvikin opistossa, jossa opetettiin Transsendenttista Meditaatiota ja jonne oli syntynyt eräänlainen yhteisö asian ympärille.
Ei sopinut logiikkaani, että joku voisi vaikuttaa toisiin hiljaa olemalla
Pari vuotta aiemmin ärsytetty ja herätetty pieni maailmanparantaja sisälläni ryhtyi selvittämään, miten oikeasti perustellaan meditaation lähi- tai ympäristövaikutuksia. Selvittelin asiaa tapaamieni meditaatio-opettajien, filosofien ja psykologien kanssa. Muutamassa päivässä aloin vähän hiffata ideaa.
Älyllisten selvitysten merkitys jäi kuitenkin lopulta sivurooliin, sillä kokemukseni meditaatioharjoituksissa, joita tein kuten normiarjessani, oli Rörvikissä niin voimakas, niin rauhoittava, kohottava ja mieltä kirkastava, että kaikki älyllinen informaatio aiheesta vaikuttikin yhtäkkiä lähes merkityksettömältä.
Oloni selkiytyi ja rauhoittui erityisellä tavalla. En ollut odottanut mitään tällaista, mutta totuus oli, että mieleni ei ehkä missään eikä koskaan aiemmin ollut ollut näin rauhaisa ja kirkas.
En keksinyt asiaan mitään muuta syytä tai selitystä kuin sen, että aivan majapaikkani naapurissa teki päivittäin meditaatioharjoituksia iso ryhmä, joka jollakin tavoin vaikutti omaan tajuntaani. Minun polkuni kohti yksilön tietoisuuden ja kollektiivisen tietoisuuden yhteyden ymmärtämistä oli nyt avattu.
Jostain syystä yhdessä koettu hiljaisuus on yksin koettua intensiivisempi
Vuosien varrella edellä kuvatun jälkeen olen osallistunut ryhmämeditaatioihin satoja kertoja eri kokoisissa ryhmissä. Nykyisin minulle – kuten monelle muullekin harrastajalle – on täysin normaalia, että jo muutaman hengen porukassa kokemus meditaatioharjoituksesta on yksin tehtyä harjoitusta syvempi ja antoisampi.
Skeptikosta propagandistiksi muututtuani olen vuosien ajan kertonut ihmisille, että meditaatio ja yksilön mielen hiljentyminen voi vaikuttaa myös kanssaihmisiin – ja saanut huomata, että ilmiö ei ole muille juurikaan sen helpompi omaksua kuin oli minulle aikanaan. Kokemukseni mukaan aiheeseen suhtautuvat myönteisesti – tai edes avoimesti – vain ihmiset joilla itsellään on jotain kokemuksia, joita ei voi selittää muutoin kuin mieltämällä tietoisuus kentäksi, joksikin sellaiseksi, joka ei rajoitu vain oman pään sisään.
Yllättävän moni ihminen on joitain kertoja elämässään kokenut asioita, joita ei voi selittää pelkästään mekanistisesti pään sisäisen ajattelun tuotoksiksi. Jasper Pääkkösen nuoruuden kokemus on aika raflaava, mutta hän ei ole ainoa tämän tapaista kokenut. Erilaisia intuitiivisia yhteyskokemuksia on monilla. Serkkuni Mirja kertoi juuri äskettäin, miten hän oli keskustellut serkkunsa kanssa eräästä kaukaisesta sukulaisesta – ja tämä oli saman tien soittanut kysyen, oliko Mirja tavoitellut häntä. Edellisestä yhteydentotosta puhelimitse oli pari vuotta.
Jasper Pääkkösen kokemus tietoisuudesta kenttänä on erityisen raflaava –
samantapaisia, hieman vähemmän hätkähdyttäviä kokemuksia on yllättävän monella.
Intuitiivinen aavistaminen tai yhteyden kokemus on vaikeaa selittää vallitsevan tietoisuuskäsityksen pohjalta. Nykyisinhän ajatellaan, että tietoisuus syntyy ja ilmenee kehittyneiden aivojen toiminnan seurauksena ihmisen pään sisällä. Tässä mallissa – fysikalistisessa tulkinnassa – materiasta syntyy ei-materiaa ja päinvastoin. Vaikka tulkinta on yleinen, kukaan ei tiedä, miten fyysisestä materiasta tulee ei-fyysistä ajattelutoimintaa tai ajattelusta fyysistä toimintaa.
Aivomme työskentelevät salaa toisten aivojen kanssa
Toinen tapa ajatella keho-mieli-kokonaisuutta, on se, että ensisijaiseksi nähdäänkin tietoisuus, joka siis olisi kaiken olevaisen perusolemus. Tätä mallia edustaa ja perustelee mm. meditaatiotakin tutkinut ja ymmärtävä neurotieteilijä Tony Nader. Naderin best seller -kirja aiheesta on nimeltään ”Consciousness is all there is”. Naderin luento tietoisuus-paradigmasta Bostonin yliopistossa (engl.) valaisee aihetta myös, samoin hänen keskustelunsa Suomessakin vierailleen kulttifilosofi Anil Sethin kanssa.
Aivotutkimus ja tietoisuuden tutkimus ovat molemmat aivan viime vuosina nousseet uudelle, kenttäteorian kannalta entistä kiintoisammalle tasolle.
Lisa Feldman Barrett on yksi tämän hetken siteeratuimmista neurotutkijoista. Kirjassaan Seitsemän ja puoli oppia aivoista hän avaa myyttejä, joita on yhä vallalla aivojen toiminnasta. Feldman Barrett korostaa, että aivot ovat noin 128 miljardin hermosolun verkosto1. Verkko on rakenteeltaan joustava: kaikki neuronit ovat yhteydessä toisiinsa vähän samaan tapaan kuin maailman kaikki lentokentät. Lisan mukaan aivojen päätehtävä on ennakoida tulevaa, sitä mitä ihminen kohtaa seuraavaksi.
Feldman Barrett kuvaa oivallisesti myös sitä, miten meidän ihmisten aivot ”työskentelevät salaa toisten aivojen kanssa”. Hän kirjoittaa, että osin piilossa tapahtuva aivojen välinen yhteistyö on tärkeää myös terveytemme kannalta. Sillä millaisia sanoja käytämme ja miten kohtelemme toisiamme, on varsin konkreettinen merkitys aivojemme hermosolukytkentöihin.
Scientific American -lehti julkaisi toissa kesänä artikkelin, jossa mentiin aivojen välisten yhteyksien osalta vielä pidemmälle. Jutussa kerrotaan viimeaikaisten tutkimushavaintojen osoittavan, kuinka samaa askaretta tekevien henkilöiden aivotoiminta tahdistuu mitattavasti. Kun ihmiset kokevat yhteisen aistikokemuksen, heidän aivonsa aktivoituvat synkroniassa ympärillä olevien ihmisten aivojen kanssa, samoilta aivoalueilta.
Kollektiivinen neurotiede tutkii aivojemme keskinäisiä yhteyksiä
Artikkelin tehnyt Lydia Denworth kirjoittaakin, että nyt neurotiede oikeasti kohtaa sanonnan ”samalla aallonpituudella olemisesta”. Kollektiivinen neurotiede – se miten yksittäiset aivot ovat yhteydessä ja vaikuttavat toisiin aivoihin – on nyt nousemassa tärkeäksi osaksi aivotutkimusta.
Suomessa aihetta on sivuttu ainakin Humex-projektissa.
– Aivojen synkronoitumisella tarkoitetaan sitä, että joskus yhteistyön aikana ihmisten aivojen rytminen toiminta tietyillä taajuuskaistoilla tahdistuu vähän samaan tapaan kuin yleisön aplodit riittävän pitkään kestäessään, sanoo HUMEX-projektin johtaja Katri Saarikivi Helsingin yliopiston sivuilla.
Aivojen tahdistuminen toisten ihmisten aivojen kanssa näiden ollessa toistensa seurassa voidaan vielä ainakin osin selittää vuorovaikutuksen ja muiden mekanismien kautta, mutta jos aivojen tahdistuminen tulee esiin myös ilman mitään vuorovaikutusta ja ilman että edes tiedetään toisten ihmisten lähellä olosta, on selkeämmin kyse kenttäilmiöstä.
Kollektiivisesta neurotieteestä tietoisuuden kenttäilmiöön
Viime vuonna fyysikko Kurt Kleinschnitz ja neurotieteilijä Frederick Travis julkaisivat tutkimuksen2 , jossa meditaation aivovaikutuksia mitattiin juuri kenttävaikutusta silmällä pitäen. Tutkimuksessa koehenkilön tietämättä laboratoriossa oli seinän takana ryhmä meditaation harjoittajia, jotka satunnaisesti joko lukivat jotain tai harjoittivat Transsendenttista Meditaatiota. Koehenkilön aivotoiminta oli merkittävästi tahdistuneempaa silloin kun yhdeksänhenkinen ryhmä teki seinän takana meditaatioharjoituksen. Tässä kaksoissokkotutkimuksessa meditaatioharjoitusta itsekin tehnyt koehenkilö ei tiennyt mitään seinän takana tapahtuvasta.
Tutkimus oli sinällään pilottitutkimus, mutta sen tulokset toistivat aiemmin tehdyn vastaavan tutkimuksen3 löydökset. Jo vuonna 1982 julkaistiin tutkimus4, jossa mitattiin aivoaaltomuutoksia koehenkilöissä satojen kilometrien päässä meditaatiota harjoittavasta isosta ryhmästä. Ison ryhmän meditaatioharjoitusten aikana EEG-tahdistuneisuus oli koehenkilöillä selvästi voimakkaampaa kuin muina aikoina.
On huomionarvoista, että jo tämän yli neljäkymmentä vuotta sitten julkaistun tutkimuksen johdannossa todettiin, että ”tulokset vahvistavat aiempia sosiologisia tutkimuksia, joiden mukaan sosiaaliset häiriöt ovat vähentyneet meditaation harjoittajien läheisyydessä…”
Edellä kuvattujen kaltaisia tutkimuksia on lähivuosina tulossa lisää. Rauha Nyt -yhdistys on kiinnostunut auttamaan rahoitus- ja käytännön järjestelyissä, jos myös Suomesta löytyy tutkijoita, joita aihe kiinnostaa. Oletamme, että tietoisuuden kenttävaikutukseen ja Maharishi-ilmiöön liittyvistä merkittävistä yhteiskunnallisista hyödyistä päästään laajemmin nauttimaan vasta, kun ilmiö voidaan todentaa myös suomalaisten silmien alla, suomalaisissa laboratorioissa.
- Feldman Barrettin antama luku 128 miljardia poikkeaa uudemmista arvioista. Tänä vuonna julkaistun artikkelin mukaan määrä on todennäköisemmin 60-100 miljardia, katso: https://academic.oup.com/brain/article/148/3/689/7909879 ↩︎
- International Journal of Psychological Studies; Vol. 16, No. 2; 2024, Testing the Field Nature of Consciousness: A Pilot Test, Kurt Kleinschnitz & Frederick Travis https://www.researchgate.net/publication/387428302_Testing_the_Field_Nature_of_Consciousness_A_Pilot_Test ↩︎
- International Journal of Neuroscience 1989 Dec; 49(3-4): 203-11. Field model of consciousness: EEG coherence changes as indicators of field effects, F Travis, D W Orme-Johnson; https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/2700478/ ↩︎
- Field model of consciousness: EEG coherence changes as indicators of field effect, Intersubject EEG coherence: is consciousness a field? D Orme-Johnson, M C Dillbeck, R K Wallace, G S Landrith https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/6763008/ ↩︎
Artikkeli aiheesta Field theories of consciousness/Field theories of global consciousness:
http://www.scholarpedia.org/article/Field_theories_of_consciousness/Field_theories_of_global_consciousness
JOS haluat tiedon, kun julkaisemme seuraavan Rauha Nyt -blogikirjoituksen, laita viesti ”jep” osoitteeseen toimitus@rauha.rocks
Asko on monipuolisesti yhteiskunnasta, sen hyvinvoinnista, ilmapiiristä ja elinvoimasta kiinnostunut osa-aikainen rauhanaktivisti ja sisällöntuottaja Saimaan Salosaaresta Ruokolahdelta.