Mielipide: Sodan lopetusmahdollisuuksia tulisi tarkastella nykyistä avoimemmin

Seuraava kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 24.7.2023 jonkin verran alla olevaa lyhyemmässä muodossa. Helsingin Sanomien artikkelin otsikko oli ”Tekoäly tietää, että rauha syntyy tahdosta rauhaan”. Alla alkuperäinen teksti.

******

Kysyin tekoälyltä, milloin rauha palautuu Ukrainaan. Vastaus kuului: Rauhan saavuttaminen edellyttää Ukrainassa samanlaisten perusedellytysten olemassaoloa kuin muissakin riitatilanteissa. Rauhaa ei voida saada ilman, että osapuolet sitä haluavat. Vielä ei ole nähtävissä sellaista poliittista tahtoa tai kompromissivalmiutta, joka mahdollistaisi kestävän ratkaisun konfliktiin.

Mielestäni tunteeton tekoäly kiteyttää rauhan syntymisen ytimen paremmin kuin mediassa aiheesta tunteella väittelevät sotilasasiantuntijat ja poliitikot.

Asiantuntijoiden hallitseva narratiivi on, että rakentavaa ”poliittista tahtoa tai kompromissivalmiutta” syntyy sitten – ja vain sitten – kun Ukraina on ”voittanut”. Ymmärrän logiikan ajatuksen takana, mutta samalla ymmärrän, että tämän ratkaisumallin hyväksyminen tarkoittaa vähintään tuhansia, ehkä kymmeniä- tai satojatuhansia kuolleita lisää.

Tekoäly tietää, että rauha syntyy tahdosta rauhaan. Vallitsevan näkemyksen mukaan Ukraina tahtoo rauhaa vasta, kun se on saanut entiset rajansa ja Venäjä vasta sitten, kun se on häviöllä nöyryytetty. En tiedä, mitä kaikkea jälkimmäisestä voi seurata käytännössä – ja väitän, että kovin moni muukaan ei tiedä. Häviöllä nöyryytetyssä Venäjän valtiossa voi tapahtua melkein mitä vain.

Kaipaisinkin kovasti keskustelua, mitä muita kuin sotilaallisia ja poliittisia keinoja meillä on vaikuttaa tarvittavan rauhantahdon syntymiseen.

Global Union of Scientists for Peace -organisaatio esittää, että tarvitaan perusteellisesti uusi lähestymistapa: perinteiset keinot konfliktien ratkaisemiseen ja ehkäisyyn epäonnistuvat usein siksi, että niillä ei puututa väkivallan ja yhteiskunnallisten konfliktien perimmäiseen syyhyn. Ne eivät lievitä akuutteja poliittisia, etnisiä ja uskonnollisia jännitteitä, jotka ruokkivat terrorismia ja konflikteja. Ne eivät synnytä päättäjissä ja kansoissa rauhantahtoa.

Jotta diplomatia ja muut perinteiset lähestymistavat onnistuisivat, tarvitsemme ensin tehokkaan keinon purkaa syvälle juurtuneita yhteiskunnallisia jännitteitä sekä yksilöissä että yhteisötasolla.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että akuutteja yhteiskunnallisia jännitteitä on mahdollista purkaa stressiä vähentäviä ja henkistä tasapainoa edistäviä tietoisuusharjoitteita hyödyntämällä. Tehokkaimmilla tekniikoilla voidaan vaikuttaa sekä yksilötasolla että yhteisön kollektiivisen tietoisuuden tasolla. Esimerkiksi Lähi-Idässä tehdyissä kokeissa menetelmillä on onnistuttu vaikuttamaan sodan intensiteettiin varsin nopeasti.

Se, että voitaisiin ”tietoisuuden kentässä” vaikuttaa suoraan konfliktialueen ilmapiiriin ja osapuolten sotimistahtoon, on täysin uusi ajatusmalli. Uusia ajatuksia tilanteessa kuitenkin kaivataan. Sota- ja konfliktiolosuhteissa menestyksekkäästi testattuja uusia menetelmiä tulisi nyt kokeilla, vaikka ne pohjaavatkin uusiin tietoisuusparadigmoihin.

Asko Ali-Marttila
Ruokolahti

Asko on monipuolisesti yhteiskunnasta, sen hyvinvoinnista, ilmapiiristä ja elinvoimasta kiinnostunut osa-aikainen aktivisti, sisällöntuottaja ja tapahtumakoordinaattori Saimaan Salosaaresta Ruokolahdelta.

Lue lisää

Kommentoi

Scroll to Top