Olin marraskuussa yleisössä, kun Rauhan isoäidit* -niminen toimintaryhmä järjesti Lappeenrannassa rauhanseminaarin. Paikalle oli saatu asiantunteva edustus eri puolilta Suomea. Mukana olivat mm. maamme johtavien rauhanjärjestöjen Rauhanliiton ja Rauhanpuolustajien toiminnanjohtajat Laura Lodenius ja Teemu Matinpuro sekä Rauhanliiton pitkäaikainen ex-puheenjohtaja, rauhantutkija Tarja Cronberg.
Tilaisuudessa käyty keskustelu oli alusta loppuun aivan eri urilla kuin se, mihin valtamedian seuraaja on tottunut. Sotapuhe, uhkailu tai militaristinen katsantokanta ei täällä vienyt ilmaa avoimelta ja monipuoliselta keskustelulta. Oli ihanaa huomata, että on muitakin, jotka ovat kummastelleet valtamedian yksioikoista uutisointia.
Se voimistuu, mihin huomiosi kohdistuu
Onko sota ja siihen liittyvät uhat aina sellaisia, jotka mediassa pitää uudestaan ja uudestaan nostaa tikunnokkaan, jotta asiat saataisiin korjattua ja paremmalle tolalle? Vai voiko sodasta ja siihen liittyvistä ongelmista, uhista ja spekulaatioista uutisointi mennä jossain kohtaa yli – ja alkaakin toimia itse itseään ruokkivana automaattina, joka ensin vahvistaa yliampuvia uhkakuvia ja seuraavaksi vaatii toimenpiteitä niiden eliminointiin?
Jutta Urpilainen kertoo Ilta-Sanomien haastattelussa, miten hänen pienen tyttärensä kommentti oli säpsäyttänyt, kun oli tullut esiin, että tytär pitää Venäjää maana ja venäläisiä ihmisinä, joita me suomalaiset oletusarvoisesti vihaamme. Itse huomasin joskus Lappeenrannassa, kun puhelimeni toimi huonosti, että välitön ajatukseni oli, että mikähän Venäjän hybridioperaatio näitä linjoja nyt tukkii. Suurella varmuudella oikea syyllinen verkon ongelmiin löytyi kuitenkin bisnestään optimoineiden teleoperaattoreiden suunnalta.
Sitä saa, mitä tilaa, sanoo suomalainen sananlasku. Se kasvaa, mihin laittaa huomionsa on vanhojen viisaiden opetus, joka voidaan ajassamme niin monella elämänalueella vahvistaa.
Ulkopoliittisen instituutin Charlie Salonius-Pasternak valmisteli jo poikiamme rintamalle ja pääsi raflaavien sanavalintojensa ansiosta median kirkkaisiin valoihin moneksi päiväksi. Yleisradio antoi toki tilaa myös toisesta näkökulmasta aihetta kommentoivalle Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspurolle. (https://yle.fi/a/74-20064853)
– Kehotukset varautua mahdolliseen konfliktiin tai syttyvään sotaan ovat todelliseen tilanteeseen nähden voimakkaita ja löysiä ilmaisuja, jotka eivät edistä yhteistä asiaa lainkaan, sanoi Kangaspuro.
Hän sanoitti hyvin myös toisen tärkeän asian. Kangaspuron mukaan julkinen keskustelu Suomessa on mennyt militaristiseen suuntaan, mikä tarkoittaa sitä, että diplomatian sijaan konfliktien ratkaisuna pidetään esillä sotilaallisia keinoja. Tämä herättää Kangaspurossa huolta demokratian heikkenemisestä. Hän jatkaa:
– Erilaisten arvioiden ja kritiikin esittäminen sekä kansalaiskeskustelu myös valtion johdon toimista kuuluu demokratiaan. Sille jää nykyään Suomessakin vähemmän tilaa, kun vaaditaan yksimielisyyttä ja ryhmittymistä johdon taakse.
Rauhan rakentajille olisi nyt studioissa tilausta
Yhteiskunnassamme on nyt rauhan tarve. Miksi emme anna mediatilaa rauhaa tunteville, sen problematiikkaa ja rakentamista tunteville?
Markku Kangaspuron ohella joitain rakentavia, sotaintoa hillitseviä puheenvuoroja on julkisuuteen päässyt esittämään myös sotatieteilijä Ilmari Käihkö. Hän toteaa yhdessä rajamme poikkeustoimia käsittelevässä kolumnissaan mm, että on kätevää oikeuttaa kriisitoimia sotaisalla kriisipuheella. Mutta sen riski on, että mopo karkaa käsistä: poikkeus muuttuu säännöksi – ja me vastustajamme kaltaiseksi. (https://yle.fi/a/74-20063108)
Presidentti Martti Ahtisaaren alulle laittaman CMI:n edustaja on päässyt valtamedioissa muutaman kerran valottamaan rauhanneuvotteluiden todellisuutta, mutta rauhan rakentamiseen erikoistuneiden muiden järjestöjen edustajia en ole nähnyt A-studiossa tai vastaavilla areenoilla kertaakaan. Heille olisi nyt tilausta ja heillä olisi meille paljonkin valaisevaa kerrottavaa.
Rauhanliiton uusi puheenjohtaja Kari Välimäki totesi 25.11.2023 että: ”Nykyisessä militarisoituneessa maailmassa on kysyttävä, mitä ja kuka sotien avulla voittaa. Sodat merkitsevät aina valtavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä sekä luovat sukupolvia kestäviä jännitteitä osapuolten välille. Molemmat osapuolet kärsivät. Esimerkiksi Venäjä hyökkääjänä on inhimillisten ja taloudellisten tappioiden lisäksi menettänyt kansalaisvapautensa sekä ukrainalaisen veljeskansansa tuen vuosikymmeniksi.”
Ja jatkoi, että ”meidän kaikkien tulisi antaa tilaa väkivallattomille ratkaisuille ja arvioida kylmän viileästi sitä, kuka sodista oikein hyötyy ja miten. Rauhantyö tarvitsee kaikkien tukea, sillä rauhanjärjestöjen toimintaa uhkaavat valtionapujen leikkaukset.”
Sotabudjetteja kasvatetaan, mutta rauhanbudjetteja pienennetään. Ei tämä näin voi mennä – ja toivottavasti ei menekään. Ensi vuonna lähdetään uutta, raikkaampaa ja vastuullisempaa rauhanpolitiikkaa kohti heti vuoden alusta. Tätä ainakin me tuemme. Konkreettisesta ”tukiprojektistamme” pian lisää tällä foorumilla.
* * * * * * *
Katso lisää rauhanjärjestöjen näkökulmista:
https://rauhanliitto.fi
https://rauhanpuolustajat.fi
*Rauhan Isoäidit on syksyllä 2022 Lappeenrannassa perustettu avoin toimintaryhmä, jonka tarkoitus on toimia rauhan ja kaikkinaisen elämän suojelun puolesta. Se haluaa tuoda rauhan kysymykset esiin ilolla. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki iästä ja sukupuolesta riippumatta.
Rauhan Isoäidit lienee rajaseudun aktiivisin rauhantoimija ja tekee yhteistyötä mm. Saimaan kameraseuran kanssa. Se on järjestänyt yllä mainitun seminaarin lisäksi mm. runoiltoja, rauhankulkueen sekä Minun rauhani rajoilla -valokuvanäyttelyn Kulttuuritila Nuijamiehessä.
Isoäitien perustajajäsen Tuija Maaret Pykäläinen kertoo yhdistyksen pääviestin olevan, että väkivallalla ei rakenneta rauhaa eikä toisiamme kunnioittavaa yhteiseloa. Gandhin sanoin, ei ole tietä rauhaan, rauha on se tie, muistuttaa Pykäläinen.
Tarja Cronbergin näkökulma Venäjän eristämisestä:
https://verdelehti.fi/2022/08/17/tarja-cronberg-eristetyt-valtiot-rakentavat-ydinaseita-ja-uhkaavat-niilla/
Aiheeseen liittyen:
Tiedoksi, että Journalisti-lehti on pari vuotta sitten julkaissut mediatutkija Tapio Kujalan tekemän varsin kattavan ohjeistuksen kaikkien Lähi-Idästä uutisoivien vapaaseen käyttöön: https://journalisti.fi/nakokulmat/2021/05/lhi-itn-erikoistunut-mediatutkija-toimittaja-muista-nm-uutisoidessasi-israelista-ja-palestiinalaisalueista/
Tekstiin tehty muutama pieni korjaus 19.12.2023 klo 16.10 sekä klo 21.45 (neljänneksi viimeinen kappale, lisätty sana muiden).
Asko on monipuolisesti yhteiskunnasta, sen hyvinvoinnista, ilmapiiristä ja elinvoimasta kiinnostunut osa-aikainen rauhanaktivisti ja sisällöntuottaja Saimaan Salosaaresta Ruokolahdelta.