Olen viime vuosina työssäni joutunut ajamaan paljon ja sen ansiosta löytänyt Radio Puheen. Melkein parasta, mitä Puheella on ollut tarjota, ovat olleet Jari Sarasvuon monologit.
Sarasvuo on mainio tarinankertoja. Hän pystyy löytämään ytimen ja jotain olennaista paitsi bisnekseen liittyvissä aiheissa myös monella muulla elämänalueella. En tiedä toista, kuka olisi viime vuosina yhtä paljon ravistellut ja raikastanut maamme kollektiivista tietoisuutta.
Sarasvuon rohkeus ja kärkkäys ottaa kantaa on vuosien varrella ärsyttänyt monia, mutta niiden suomalaisten lukumäärä, jotka Sarasvuo on saanut puolelleen radiomonologiensa kautta, lasketaan varmasti kymmenissä tuhansissa. Jos et vielä ole kuunnellut Jarin monologeja, käy Yle Areenasta kuuntelemassa edes yksi.
Kaiken tämän sanottuani joudun kuitenkin Sarasvuon maanantaina 11.3. tehdyn juhlalähetyksen osalta esittämään kritiikkiä – tai vähintäänkin kriittisiä huomioita.
Sadannen lähetyksen pääteema piti olla ”meditaatio ja swamit”, mutta lähetyksestä tulikin yli kahden tunnin monologi viisaudesta, sen olemuksesta ja historiasta. Ei huono kokonaisuus, mutta pituudestaan huolimatta tavallista vähemmän inspiroivia pointteja sisältävä. Meditaation arvon ymmärtävänä olisin halunnut kuulla enemmän meditaatiosta. Nyt tälle aiheelle jäi vain jokunen minuutti ja nekään minuutit eivät osuneet ihan keskelle maalia. Alla hieman tiivistäen Jarin sanomaa:
…Tässä lähetyksessä mun oli tarkoitus keskittyä enimmäkseen meditaatioon, koska nyt on tullut aivan loistavaa tietoa ja tarinaa meditaatiosta ja sen todellisista vaikutuksista….
… Meditaatiossa on kysymys siitä, että ihminen keskittyy, joko niin, että keskittyy johonkin kohteeseen, kuten hengitykseen tai mandalaan tai liekkiin tai mihin tahansa; tai niin, että ei oo mitään mihin keskittyy, mutta tutkii tarkkaavaisesti sitä omaa tietoisuuttaan…
… Semmoinen kaveri kun Jon Brooks, hän on listannut tieteellisesti valideja meditaatiohyötyjä ja tuolta verkosta löytyy lähteineen, hyvin lähteistettynä, 26 yli-inhimillistä meditaatiohyötyä…
Kommenttini:
Meditaation ”todellisista vaikutuksista” on tullut mielenkiintoista tietoa ei vain ”viime aikoina”, vaan jo noin 50 vuotta. On toki totta, että tutkimusten esiin nostamat tiedot saavat nykyisin paljon entistä laajemman hyväksynnän, mutta suuri osa viime vuosadan puolella tehdyistä tutkimuksistakin on laadukkaita ja hyvin meditaatiotekniikoiden vaikutuksia valottavia.
Sarasvuon toteamus siitä, miten ”meditaatiossa on kysymys siitä, että ihminen keskittyy…”, on yleisellä tasolla harhaanjohtava. Tästä meditaatiossa nimenomaan ei ole kysymys, ei ainakaan meditaatioissa, joiden vaikutukset on tutkimuksin osoitettu myönteisiksi ja joiden harrastusta länsimaisetkin ihmiset käytännössä jaksavat pitää yllä. *
Puutun asiaan, koska yli kymmenen vuoden kokemuksella meditaation opettamisesta tiedän, että nimenomaan oletus kovasta keskittymisen tarpeesta on yleisin väärä ennakkokäsitys meditaatiosta. Keskittymisen kyky tai tarve ei ole yleensä ydinelementti mindfulness-menetelmissä eikä ylipäätään niissä meditaatiomuodoissa, jotka tänä päivänä ovat suosiossa. Viime vuosikymmenien aikana länsimaissa miljoonia harrastajia saaneesta Transsendenttisesta Meditaatiosta (TM) keskittymisen idea puuttuu kokonaan. Keskittymisen tarpeettomuus tulee esiin myös tutkimuksissa: esim. Stanfordissa tehty 147 yksittäistä meditaatiotutkimusta summaava meta-analyysi eri tekniikoiden vaikutuksista ahdistuneisuuteen vahvisti, että keskittymistä sisältävät meditaatiomuodot tuottivat heikoimpia tuloksia.
Toinen pointti, mikä tässä yhteydessä pitää nostaa esiin, on se, että meditaatio ei ole terminä mikään monoliitti. On olemassa vähintään satoja erilaisia meditaation muotoja ja eri meditaatiomuotojen vaikutukset aivoihin, mieleen ja hyvinvointiin ovat hyvinkin erilaisia. Sarasvuon mainitsema yhteenveto ”26 tutkitusta vaikutuksesta” summaa tutkimuksia useasta eri menetelmästä. Tällainen yhteenveto on vähän kuin puhuttaisiin yleisistä urheilun vaikutuksista. Eri urheilulajit – esim. painonnosto, shakki ja pitkänmatkan hiihto – ovat kuitenkin varsin erilaisia harjoittaa, ja tuottavat erilaisia vaikutuksia.
Vaikka varmasti välillä hiljaa oleminen – ja meditaatio kuin meditaatio – meille kaikille, ja kollektiiviselle tietoisuudelle, jotain hyvää tekeekin.
*Vaikka keskittyminen on huono sana kuvaamaan meditaatioharjoituksen sisältöä, jotkin meditaatiomuodot säännöllisesti harjoitettuina toki kehittävät keskittymiskykyä.
*******
Artikkelin kirjoittaja on harjoittanut meditaatiota säännöllisesti vuodesta 1983, yhteensä yli 25 000 tuntia. Hän on kouluttautunut Transsendenttisen Meditaation opettajaksi Sveitsissä vuosina 1992-1993 ja opettanut meditaatiota vuosien saatossa sadoille suomalaisille, joiden joukossa ammattiurheilijoita, menestyviä taiteilijoita ja yritysjohtajia sekä lääkäreitä. TM-tekniikoiden ohella kirjoittaja on harjoittanut useita vuosia mindfulness-tekniikoita ja lyhempiä ajanjaksoja myös muita meditaatiomuotoja.
Lähteitä:
- Yhteenveto tutkimuksista 47 vuoden ajalta (TM): https://brightfuturenews.com/views/Education/what-does-47-years-of-research-tell-us-about-the-transcendental-meditation-technique
- Listaus eri meditaatiomenetelmistä: https://mentalhealthdaily.com/2015/03/24/types-of-meditation-extensive-list-of-techniques/ (Lista kuvaa hyvin tekniikoiden määrää ja ”luokkia”, mutta itse tekniikoita osin harhaanjohtavasti. Esim. focus-sanaa käytetään täälläkin huolimattomasti.)
- Mindfulness-metodi, tutkimusyhteenveto: https://www.mindful.org/the-science-of-mindfulness (Huomaa, että mindfulness-termin alla on useita hieman erilaisia harjoitteita.)
- Transsendenttinen Meditaatio, tutkimusyhteenveto: https://research.miu.edu/tm-technique/bibliography/
- Eppley Kr, Abrams Al, Shear J. Eri meditaatioiden vaikutuksista ahdistuneisuuteen, meta-analyysi: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2693491
- Eri menetelmien vaikutuksista aivoihin, Mental Health Daily: https://mentalhealthdaily.com/2015/02/24/how-different-types-of-meditation-affect-the-brain/
PS. Jari Sarasvuolle erityismaininta siitä, että on yksi harvoista suomalaisista, joka säännöllisesti käyttää termiä kollektiivinen tietoisuus. Tietoisuuden kentästä hän ei ole tietääkseni puhunut, mutta joskus kertonut ilmiöistä, joita on vaikea ilman kenttäkäsitettä selittää.
Asko on monipuolisesti yhteiskunnasta, sen hyvinvoinnista, ilmapiiristä ja elinvoimasta kiinnostunut osa-aikainen aktivisti ja sisällöntuottaja Saimaan Salosaaresta Ruokolahdelta.