Valtion kassa kovilla – laitetaanpa puolustusbudjetti puntariin

Olen saanut muutaman positiivisen palautteen vuosi sitten kirjoittamastani jutusta, jossa yritin laittaa jonkinlaisiin raameihin suomalaisten Venäjä-pelkoa ja siitä kumpuavaa intoa asevarustelun lisäämiseen. Artikkeli kyseenalaisti dramaattisen asevarustelun kasvattamistarpeen ja osoitti, että Naton kokonaisbudjetti on jo ilman korotuksia moninkertainen esim. juuri Venäjään verrattaessa.

Muutama nuorempi lukija oli jäänyt pohtimaan, mitä artikkelin luvut oikeastaan käytännössä tarkoittavat. Mitä muuta ”puolustustarpeisiin” suunnatuilla lisärahoilla voisi saada. Asia on noussut nyt todella ajankohtaiseksi, kun valtionvarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemeläkin kertoo rahojen olevan niin tiukilla, että seuraava hallitus ”ei selviä juustohöylällä vaan valtion rooli on mietittävä kokonaan uusiksi.” https://yle.fi/a/74-20213888

Nyt kun on selvää, että Suomen Nato-lupaus on 5 prosenttia, linjauksen suuruusluokkaan liittyvä matematiikka on aika yksinkertaista. Puolustuksen kokonaismenot olivat vuonna 2022 noin 1,9% bruttokansantuotteesta ja jos ne korotetaan tasolle 5% bkt:sta, erotus on 3,1 prosenttia.

Määrärahakorotus astuu voimaan vähitellen ja täysimääräisesti vasta 2030-luvulla. Yksinkertaistamme tässä sen verran, että arvioimme vaikutusta vuoden 2026 luvuilla. Tänä vuonna bkt:n arvioidaan olevan 295 mrd. €, siitä 3,1 prosenttia on 9,1 miljardia.

Kysymys siis kuuluu: mitä saa yhdeksällä miljardilla?

Minulla on ystäviä, jotka auttavat ihmisiä työkseen sairaan- ja terveydenhoidon parissa. Olen kuullut heiltä viime aikoina todella surullisia asioita siitä, miten vanhusten, pyykkisistä ongelmista kärsivien nuorten ja muidenkin vähäosaisten hoito on heikentynyt viime vuosina ja vielä lisää ihan viime kuukausina. Monella hyvinvointialueella tilanne on pahentunut, koska satoja hoitajia on irtisanottu ja muutoksia tehdään sellaisella tahdilla, että jäljelle jäänyt henkilökunta ei oikein millään selviä seuranneessa häkkelpöörissä.

Yhden sairaanhoitajan vuosikulut työnantajalle ovat 50 000 – 60 000 euroa, verot huomioiden nettokulut valtiolle noin 30 000 – 40 000 euroa. Nyt jouduin laskemaan kahteen kertaan, mutta kyllä, tuollaiset 200 000 – 300 000 uutta sairaanhoitajaa voisimme ”puolustuksen” Hopo-lisällä* palkata.

Luulin, että sairaanhoitajat ovat kalliita, mutta aika halpojahan ne ovat asearsenaaliin verrattuna! Psykiatreja tai muita lääkäreitä yhdeksällä miljardilla voisi palkata yli 100 000 lisää. Hyvin varusteltuja 500 000 euron paloautoja rahalla voisi jokaiseen Suomen kuntaan ostaa 58 kappaletta. Joka vuosi. Tai Turun tunnin junia kolme kappaletta. Joka vuosi.

Toimeentulotuesta ja sen vähentämisestä on keskusteltu laajasti. Vuonna 2024 se oli keskimäärin 528 euroa kuukaudessa ja sitä sai 250 000 taloutta. Yhdeksällä miljardilla sitä voisi maksaa vielä 1 400 000 muullekin kotitaloudelle. 

Alla yksi esimerkki siitä, mitä muuta voisi ostaa asehankintoihin ajatelluilla rahoilla.

MITÄ SAA YHDEKSÄLLÄ MILJARDILLA?	Lisäys	Vaikutus
Vaihtoehtolaskelma, siitä mitä sotimismenoihin ajatelluilla lisärahoilla voisi myös hankkia	henkilöä	miljardia euroa
Sairaanhoitajia	5000	0,240
Päihde- ja psykiatrisen hoidon ammattilaisia	1000	0,060
Psykiatreja ja lääkäreitä	1000	0,100
Toimeentulotuen korotus 50%		0,792
Toimeentulotuen saajien lisäys 50%	125 000	1,188
Omaishoitajien valtiontuen kaksinkertaistaminen		0,328
Asunnottomien valtion tuen kolminkertaistaminen		0,013
Esittävän taiteen valtionosuuden kaksinkertaistaminen		0,101
Jokaiselle rajakunnalle 100 miljoonan euron kertatuki		1,700
Turun tunnin junan kokonaishinta kerralla maksuun		3,000
Vanhojen metsien suojeluohjelman kymmenkertaistaminen		0,200
Kaikille Suomessa syntyville lapsille 6000 €	50 000	0,300
Yli jäävällä summalla voisi maksaa jokaiselle Suomen kunnalle 3,5 M€ hyve- ja rauhankasvatuksen edistämiseen		1,078
	Yht.	9,100

HUOM: Taulukko on tehty vain havainnollistamaan sotilasmenojen lisäyksen kokoa. Se ei ole ehdotus siitä, miten rahaa pitäisi käyttää.
1. Sairaanhoitajan vuosikustannukseksi arvioitu 60 000 €. Verot huomioiden todellinen kustannus on luokkaa 30 000 – 40 000 euroa vuodessa.
2. Kuten edellinen.
3. Yhden psykiatrin ja lääkärin kustannukseksi on arvioitu 100 000 euroa vuodessa. Verot huomioiden kustannus laskee huomattavasti.
4. Toimeentulotuki oli vuonna 2024 keskimäärin 528 € / kk ja sitä sai 250 000 kotitaloutta. Jos tuen määrää nostetaan 50% se nousee tasolle 792 € / kk, lisäkustannus on 12 x 264 € eli yhteensä 3163 € / v, kokonaisuudessaan 792 M€. Lisää toimeentulotuen määrästä: https://yle.fi/a/74-20144489
5. Mikäli toimeentulotuen saajien määrää kasvatetaan 50%, siitä kertyvä kustannus on edellä mainitun korotuksen jälkeen 125 000 x 792 € x 12 eli noin 1,2 mrd.
6. Omaishoitajille vuonna 2024 maksettu valtiontuki oli vuonna 2024 yhteensä 328 M€. Sen kaksinkertaistamisen kustannukseksi voidaan siis laskea 328 M€.
https://www.julkari.fi/items/fc62b778-5d5b-4d14-a29d-90f8a9e15ebc
7. Valtion tuki pitkäaikaisasunnottomuuden hoitamiseksi on vuonna 2026 yhteensä 6,3 M€, sen kolminkertaistaminen maksaa siis 12,6 M€. https://stm.fi/-/1410903/lahes-10-miljoonaa-euroa-pitkaaikaisasunnottomuuden-poistamiseen
8. Esittävän taiteen valtionosuus oli vuonna 2024 yhteensä 100,7 M€. Musiikin osuus rahoituksesta on noin 25,45 miljoonaa euroa ja muun esittävän taiteen (teatteri-, tanssi- ja sirkustaiteen) osuus 75,25 miljoonaa euroa. Tämän summan kaksinkertaistaminen maksaa 101 M€ lisää.
https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/esittavan-taiteen-valtionosuudet-vuodelle-2024-on-vahvistettu
9. Valtion sapelinkalistelupolitiikasta ovat eniten kärsineet itärajan kunnat. Niille kaikille 17:lle voisi maksaa keskimäärin 100 M€ kertatuen. Seuraavina vuosina tämä 1,7 mrd:n kriisituki voitaisiin tarvittaessa ohjata toisaalle Suomeen.
10. Turun tunnin junan kokonaiskustannukseksi on arvioitu 3 Mrd. Tämä summa vastaa yhtä prosenttia maamme vuoden bruttokansantuotteesta. Oheisessa laskelmassa koko summa on laitettu yhdelle vuodelle. Tämä siis tarkoittaa, että vastaavia raidehankkeita voitaisiin toteuttaa muiden taulukon tarpeiden lisäksi juuri tämän verran joka vuosi. (https://yle.fi/a/74-20207903)
11. Ilmastonmuutos ja lajikato ovat todellisia uhkia, joihin satsauksia tulisi lisätä massiivisesti. Vanhojen metsien suojeluun tarkoitetun Metso-ohjelman rahoitus vuonna 2024 oli yht. 20 M€. Jos tämän suuruinen satsaus kymmenkertaistettaisiin, olisi kustannus edelleen varsin maltillinen.
12. Nykynuorten eläkkeistä puhutaan paljon. Kokoomuksen kansanedustaja Martin Paasi esitteli äskettäin idean, että jokaiselle vastasyntyneelle tehtäisiin julkisista varoista 6 000 euron sijoitus, joka olisi tarkoitettu käytettäväksi vasta eläkeiässä. Jos tämän ”vauvarahan” tuotto olisi keskimäärin 6-7 prosenttia, kuten indeksirahastojen pitkän aikavälin historiallinen tuotto on ollut  jo vuosikymmeniä, kasvaisi sijoitus vauvan eläkeikään mennessä puolen miljoonan euron tasolle. Mieluummin tänne kuin aseisiin, sanoisin. Tällä hetkellä Suomessa syntyy noin 50 000 lasta vuodessa eli idean kustannus olisi n. 300 M€. Linkki Paasin ideaan: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2b8f58b7-36fd-4d24-a9cc-cb1fb43c0dce. Samankaltaisesta ideasta on jo aiemmin puhunut ainakin Mika Lintilän ja Juha Sipilän työryhmä.
13. Jotta kansamme tulevaisuudessa saisi elää rauhassa ja sovussa sekä itsensä, toistensa että rajanaapureidensa kanssa, tulee meidän panostaa kasvatukseen. Siinä tulisi nostaa hyvä elämä ja kaikkinaiset rauhaa edistävät arvot paljon entistä väkevämmin esiin. Jokaisessa Suomen 308 kunnassa voitaisiin oikeasti satsata laaja-alaisesti niin hyve- kuin rauhankasvatukseenkin. Keskimäärin 3,5 M€ per kunta auttaisi päiväkodit ja koulut ainakin hyvään alkuun. Kuuntele emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvisen ja filosofi Antti Kylliäisen hyvä keskustelu aiheen tiimoilta: https://areena.yle.fi/1-77184233.

Valtio maksaa – jos vain jaksaa

Kansanedustajat tekivät asemenojen prosenttilinjaukset yksimielisesti, mutta veikkaan, että ihan joka puolueessa laskelmia ei ehditty paljoa tehdä, vaan määrärahojen korotuslinjauksissa kävi kuten Natoon liittymisessä. Siihenkin ensin liityttiin ja vasta nyttemmin on hieman alettu pohtia, mitäs se meille voisi tarkoittaa.[1]

Sotaministeri Antti Häkkänen sanoitti korotusaikeet näin: ”Kannustan kaikkia päättäjiä siihen logiikkaan, että ensin sitoudutaan tähän… ja sitten jokainen vaaleilla valittu hallitus enemmistöllä päättää, miten se talouspoliittinen rahoitus siihen järjestetään”. [2]

Kyllä, valtionhallinnossa hallitus päättää miten valtion rahat käytetään. Tällä kertaa aloite rahan käyttöön taisi kuitenkin tulla Amerikan Hessu Hopon toimistosta. Eduskunta otti asiassa lähinnä kumileimasimen aseman.

Ulkopoliittisen johtomme mielipiteissä on viime aikoina ollut nähtävissä, että Hopon toimiston nerokkuutta ei enää pidetä joka asiassa itsestään selvyytenä. Kun vähitellen huomataan, mitä kaikkea viisi prosenttia ja yhdeksän miljardia oikeasti tarkoittavat suomalaisille, erityisesti vähempiosaisille, voinee ”vaaleilla valitulta hallitukselta” odottaa asiassa uusia linjauksia. Mitä pikemmin, sitä parempi.

---

1 Esimerkiksi ydinasevaltuudet ja Nato-sotilaiden oikeudet ja velvollisuudet Suomen lainsäädännön edessä ovat herättäneet keskustelua, katso esim. https://www.lapinkansa.fi/hs-nato-maiden-sotilaita-epailty-lapissa-kaahailus/12720728

2 https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011140297.html

*Hessu Hopo on islantilaisen ystäväni lempinimi Yhdysvaltain tämänhetkiselle presidentille. Minusta hyvä!

HUOM! Tämän blogin varsinaiseen pääteemaan – tietoisuusparadigman merkitykseen pysyvän maailmanrauhan rakentamisessa – palataan taas seuraavassa artikkelissa. Suuri transformaatio on käynnissä. Iranin ja Yhdysvaltain mittelö saa nyt suuria otsikoita, mutta maailmassa tapahtuu samanaikaisesti paljon myös hyviä asioita. Jutellaan niistä lisää pian.