Vanha fysiikka väittää, että emme ole yhtä – uusi kertoo, että olemme

Lukuaika: 8 minuuttia
Luin äskettäin arkkitehti Wojtek Skalskin mainion artikkelin ”Tiede ja usko”. Puolalaissyntyinen, Hattulassa asuva Skalski kirjoittaa siinä Varsovan yliopiston teoreettisen fysiikan professorin, tohtori Krzysztof Meissnerin todenneen, että kouluissa opetettu fysiikka ja yleinen käsitys ympäröivästä maailmasta perustuvat edelleen vanhentuneisiin klassisen fysiikan käsitteisiin, jotka kvanttimekaniikka ja Einsteinin suhteellisuusteoriat kyseenalaistivat jo sata vuotta sitten.

Nykyfysiikan kiintoisin osa-alue on kvanttifysiikka, johon liittyy useita toistaiseksi selittämättömiä ilmiöitä. Erityisen kiinnostavaa on, että yhä useampi fyysikko katsoo nykyisin maailmaa hieman kuin Parmenides jo 500 vuotta eaa: kaikkien ympäristömme ilmiöiden taustalla näyttää olevan universaali, kaikkialla läsnä oleva tietoisuus. 

Skalskin vinkistä löysin Federico Fagginin, italialais-amerikkalaisen kvanttifysiikkaan perehtyneen fyysikon, jonka Youtube-videoilla näyttää olevan miljoonia katsojia. Faggin on taustaltaan paitsi fysiikan tohtori myös keksijä ja menestynyt yritysjohtaja. Hän on ollut avainhenkilö maailman ensimmäisen mikroprosessorin ja varhaisten kosketusnäyttöjen kehityksessä.

Faggin on omistanut kymmeniä vuosia elämästään tekoälyn esiasteiden kehittämiseen, mutta viimeiset kaksikymmentä vuotta hän on perehtynyt tietoisuuden mysteeriin. Fagginin kiinnostus tietoisuuden luonteeseen liittyy vahvasti henkilökohtaiseen, mullistavaan sisäiseen kokemukseen kauniilla Tahoe-järvellä, jossa hän oli lomailemassa vuonna 1990.

”Minusta alkoi pursuta rakkautta…”

Yhtenä yönä Federico heräsi janoisena, kävi juomassa vettä ja ajatteli palata nukkumaan. Sitten yhtäkkiä:

Tämä oli Fagginille tavattoman tärkeä kokemus, sillä hän oli tätä ennen voinut huonosti jo jonkin aikaa ja ollut onneton. Kaikista saavutuksistaan huolimatta hän koki vain teeskentelevänsä onnellista ja innostunutta, mutta olevansa todellisuudessa sisäisesti onneton. Kokemuksensa jälkeen hän on pyhittänyt yli 20 vuotta elämästään tietoisuuden ymmärtämiseen, erityisesti tietoisuuden kokemukselliseen, sisäiseen ymmärtämiseen.

Tekoäly tiivistää Fagginin nykyisen ydinsanoman näin:

1. Tietoisuus ei ole algoritmi:  Tietoisuus, tunteet ja kokeminen (kvalia) ovat jotain, mitä koneet tai tekoäly eivät voi koskaan saavuttaa. Koneet vain käsittelevät dataa, mutta ne eivät ymmärrä tai tunne mitään.
2. Ihminen on enemmän kuin biokone: Fagginin filosofiassa materialistinen tiede on puutteellista, jos se yrittää selittää mielen pelkkänä aivokemiana. Hän uskoo, että tietoisuus on maailmankaikkeuden perustavanlaatuinen entiteetti, ei aivojen sivutuote.
3. Teknologian rajat: Vaikka Faggin oli luomassa perustaa nykyiselle tietoyhteiskunnalle, hän varoittaa meitä luulemasta, että tekoälystä tulee koskaan ”elävä” tai ”tietoinen”. Hän korostaa ihmisyyden ainutlaatuisuutta. Sitä mikään koodi ei voi replikoida.

Faggin on pohtinut paljon, miksi uusi kvanttitodellisuuteen perustuva maailmankuva on edelleen vailla yleistä hyväksyntää. Hän on selvästi sydämistynyt siitä, että tiedeyhteisö on hyljeksinyt esimerkiksi biologeja, jotka ovat uusia ajatuksia myötäilleet.

Materialistinen filosofia vaatii reduktionistisen maailmankuvan

Fagginin mukaan kiellämme uuden maailmankuvan, koska sen hyväksyminen vähentää mahdollisuuksiamme kontrolliin. Materialistinen filosofia vaatii deterministisen ja reduktionistisen maailman, jota voi helpommin hallita ja kontrolloida.

Kvanttifysiikka paljastaa meille, että maailma on holistinen. Se ei ole kokoelma toisistaan erotettavissa olevia osia. Kaikki siinä on sisäisesti yhteydessä kaikkeen. Faggin kertoo monen fyysikon ajattelevan edelleen, että jotain on olemassa vain jos sen voi mitata.  Tämä pätee kuitenkin vain klassisen fysiikan todellisuudessa.

Mitä lopulta on punainen väri, mitä rakkaus?

Fagginin nykyinen filosofia (jota hän kutsuu usein nimellä Scienza della Consapevolezza eli tietoisuuden tiede) laajenee kolmeen pääpilariin:

1. Kvalia vs. Data

Faggin korostaa eroa tiedon käsittelyn (mitä tietokone tekee) ja kokemisen (mitä ihminen tekee) välillä.

• Tietokone voi tunnistaa sanan ”rakkaus” tai ”punainen” sähköisinä impulsseina ja symboleina, mutta se ei tunne rakkautta eikä koe punaisuuden eloisuutta.
• Tällaista subjektiivista kokemusta kutsutaan filosofiassa termillä kvalia. Fagginin mukaan kvalia on todellisuuden perusyksikkö, jota ei voi palauttaa pelkäksi materiaksi tai biteiksi.

2. Tekoäly on vain heijastus
Faggin on hyvin kriittinen niitä kohtaan, jotka uskovat ”singulariteettiin” tai siihen, että tekoälystä tulee tietoinen.

• Hänen mukaansa tekoäly on biologisesta älystämme tehty simulaatio. Simulaatio ei ole koskaan sama asia kuin todellisuus; sateen simulaatio tietokoneella ei kastele ketään.
• Hän varoittaa meitä ulkoistamasta ihmisyyttämme koneille, koska koneilta puuttuu tarkoitus, tahto ja eettinen ymmärrys, jotka kumpuavat vain tietoisuudesta.

3. Panpsykismin suuntaan kallistuva fysiikka

Faggin on kehittänyt matemaattis-fysikaalista mallia, jossa tietoisuus ei synny aivoista, vaan aivot ovat pikemminkin ”vastaanotin” tai käyttöliittymä laajemmalle tietoisuudelle.

• Hän argumentoi, että kvanttifysiikka viittaa siihen, ettei maailmankaikkeus ole mekaaninen koneisto, vaan luonteeltaan henkinen tai tietoisuuteen perustuva.
• Tämä on valtava muutos mieheltä, joka rakensi uransa nimenomaan materialistisen pii-teknologian parissa. Hän sanoo itse heränneensä huomaamaan, että vaikka hän osasi rakentaa ”älyä”, hän ei ymmärtänyt ”tietoisuutta”.

Fagginin viesti on kutsu palata arvostamaan ihmisen ainutlaatuisuutta. Hän haluaa meidän ymmärtävän, että olemme enemmän kuin algoritmeja eikä meidän tulisi antaa teknologian hallita itseämme tai määritellä arvoamme.

Fagginin mukaan kvanttifysiikka on avain, koska se on ainoa fysiikan osa-alue, joka sallii yksilöllisyyden ja ennustamattomuuden – kaksi vapaalle tahdolle ja tietoisuudelle välttämätöntä asiaa.

Tietoisuutta ei ole lukittu aivojen sisään

Faggin perustaa näkemyksensä siihen, että klassinen fysiikka (determinismi) on kuin tietokoneen koodia: jos tiedät lähtötilan, tiedät lopputuloksen. Kvanttimaailmassa asiat muuttuvat. Olennaista siinä todellisuudessa on:

1. Ei-lokaalisuus: Faggin näkee, että tietoisuus ei ole lukittu aivojen sisään, vaan se on osa laajempaa kenttää. Kvanttikietoutuminen eli lomittuminen osoittaa, että hiukkaset voivat olla yhteydessä välittömästi etäisyydestä riippumatta. Hän näkee tässä analogian sille, miten yksilöllinen tietoisuus on yhteydessä kokonaisuuteen.

2. Aaltofunktion romahdus: Kvanttimekaniikassa hiukkanen on monessa tilassa yhtä aikaa, kunnes se havaitaan. Faggin argumentoi, että havaitsija (tietoisuus) on se, joka luo fyysisen todellisuuden valinnallaan. Toisin sanoen: tietoisuus ei synny materiasta, vaan materia syntyy tietoisuuden toiminnasta.

3. Kvanttitilat ja kvalia: Hän esittää, että subjektiiviset kokemuksemme, kuten rakkaus tai ilo, ovat kvanttitiloja, joita ei voi kopioida. Tämä tekee meistä ainutlaatuisia olentoja, kun taas digitaalinen data on aina kopioitavissa.

Aika moni fyysikko jakaa uuden, holistisemman maailmankuvan

Fagginin mukaan olemme siirtymässä ajasta, jolloin tutkimme ”esineitä”, aikaan, jolloin tutkimme ”kokijaa”. Moni muukin fyysikko on esittänyt samantapaisia ajatuksia:

1. Sir Roger Penrose: Nobel-palkittu fyysikko, joka on kenties tunnetuin kvanttitietoisuuden puolustaja. Hän on kehittänyt yhdessä anestesiologi Stuart Hameroffin kanssa Orch-OR-teorian, jonka mukaan tietoisuus syntyy aivosolujen mikrotubuluksissa tapahtuvista kvantti-ilmiöistä.
2. Giacomo D’Ariano: Italialainen teoreettinen fyysikko, joka on tehnyt läheistä yhteistyötä Fagginin kanssa. He ovat kehittäneet matemaattisia malleja, joissa fysiikan lait johdetaan tietoisuuden informaatioprosesseista.
3. David Bohm: Einsteinin kollega, joka esitti ”implisiittisen järjestyksen” teorian. Sen mukaan näkyvä todellisuus on vain pintaheijastus syvemmästä, yhtenäisestä tietoisuuden kentästä.
4. Hans-Peter Dürr: Max Planck -instituutin entinen johtaja, joka tunnetusti totesi: ”Pohjimmiltaan materiaa ei ole olemassa, on vain suhteita ja yhteyksiä, eli henkeä.”
5. Max Planck (kvanttifysiikan isä): Planck oli Nobel-palkittu fyysikko, joka sanoi suoraan: ”Pidän tietoisuutta perustavanlaatuisena. Pidän materiaa tietoisuuden johdannaisena.” Hänen mukaansa materiaa ei ole olemassa ilman sitä koossa pitävää voimaa, jota hän kutsui tietoiseksi ja älykkääksi hengeksi (Geist).
6. Erwin Schrödinger: Hän oli syvästi kiinnostunut itämaisesta filosofiasta (erityisesti Vedantasta). Schrödinger uskoi, että todellisuus on pohjimmiltaan yksi ja jakamaton tietoisuus. Meidän kokemuksemme erillisistä esineistä ja ihmisistä on hänen mukaansa vain illuusiota – kuin monia heijastuksia yhdestä ja samasta valonlähteestä.
7. John Archibald Wheeler: Wheeler oli yksi 1900-luvun vaikutusvaltaisimmista teoreettisista fyysikoista (hän nimesi muun muassa ”mustat aukot”). Hän kehitti käsitteen ”It from Bit”. Hänen mukaansa fyysinen todellisuus (It) ei ole ensisijaista, vaan se nousee informaatiosta (Bit) ja siitä, miten me havaitsemme maailmaa. Hän kutsui tätä ”osallistuvaksi maailmankaikkeudeksi”.
8. Sir James Jeans: Brittiläinen fyysikko ja tähtitieteilijä totesi: ”Maailmankaikkeus alkaa näyttää enemmän suurelta ajatukselta kuin suurelta koneelta.” Hän uskoi, että todellisuuden perusta on matemaattinen ja henkinen, ei mekaaninen.
9. Bernard d’Espagnat: Ranskalainen teoreettinen fyysikko, joka työskenteli muun muassa Enrico Fermin kanssa. Hän kehitti käsitteen ”Peitetty todellisuus” (Réalité voilée). Hänen mukaansa fysiikan lait kuvaavat vain ilmiöitä (pintaheijastuksia), kun taas todellinen perimmäinen todellisuus pysyy tieteen tavoittamattomissa, ”verhon takana”.
10. Anton Zeilinger (Nobel 2022): Nykyaikainen kvanttifysiikan pioneeri, joka on osoittanut kokeellisesti kvantti-ilmiöiden outouden. Zeilinger on esittänyt, että informaatio on todellisuuden perimmäinen rakennuspalikka, ja materia on vain sen tietynlainen ilmentymä.
11. John Hagelin: Yhdysvaltalainen Harvard-taustainen kvanttifyysikko ja laajasti siteerattujen supersäieteorioiden kehittäjä. Global Union of Scientists for Peace -organisaation perustaja ja nykyinen johtaja.

Perustuuko sinun maailmankuvasi vanhaan klassiseen, deterministiseen ja reduktionistiseen todellisuuteen vai annatko ajatuksissasi jo tilaa avarammalle käsitykselle maailmasta?

Kuva: Wojtek Skalski

Fagginin ja usean muun fyysikon mukaan olemme osa ”kenttää”, emme siitä erotettavissa olevia olentoja. Juuri tähän oletukseen perustuu myös kaikki, mitä esitämme Rauha.rocks -sivuilla.

Jälkisanat:

Kun eräs läheiseni luki yllä olevan artikkelin, hän totesi, että jankutan taas samasta asiasta. Myönsin asian ja jatkoin, että jankutan, koska jos ajatus on totta, se muuttaa kaiken. Ihan kaiken. ”Jos kaikki olemme yhtä – ja oikeasti tajuamme sen – esim. kaikki sodat ja riidat kannattaa lopettaa heti jo ihan ´itsekkäitäkin` syistä.”
Läheiseni jatkoi, että ”kirjoita sitten siitä!”.
Niin varmaan vielä kirjoitankin, mutta kirjoittamattakin on selvää, että fysiikka ON perustiede, jolle kaikki muut tieteenalat rakentuvat. Siksi, juuri siksi tämä on niin merkityksellistä.

*******

*Sitaatti on hieman lyhennetty käännös videolta: https://www.youtube.com/watch?v=0FUFewGHLLg
Katso pieni kooste ykseyskokemuksista. Isomman, satoja kokemuksia sisältävän koosteen ykseys- ja vastaavista kokemuksista löydät Graig Pearsonin huikeasta kirjasta Supreme Awakenings.

Haluatko tutustua lisää Fagginin ajatuksiin? Hyvään alkuun pääset katsomalla hänen keskustelunsa neurotieteilijä Tony Naderin kanssa: https://www.youtube.com/watch?v=oO6cJASTQYg

Tällä Fagginin haastattelulla on jo yli 3 miljoonaa katselukertaa: https://www.youtube.com/watch?v=0FUFewGHLLg

Lupasin viime blogissa jakaa pian hyviä uutisia. Asia ei ole unohtunut, mutta ne saavat odottaa vielä hetken Iranin tilanteen rauhoittumista.