Author name: Asko Ali-Marttila

Arkkitehti Wojtek Skalskin kirjoitus, julkaistu Hämeen Sanomissa 20.10.2020 Joka kerta kun Sattulassa talomme perustukset tärisevät hävittäjä-lentokoneiden jylistäessä yli tai panssariprikaatin pamauksista, mieleen nousee kysymys maamme puolustusstrategian järkevyydestä. Koulutetaanko sotilaita edelleen tappamaan vihollista? Ehkä olisi aika ymmärtää, että tankit, pommittajat ja pyssyjen kanssa juoksevat sotilaat edustavat vanhentunutta sotimisen strategiaa. Kun Suomen puolustusministeri sanoo, että nyt tarvitsemme […]

Seuraava kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 24.7.2023 jonkin verran alla olevaa lyhyemmässä muodossa. Helsingin Sanomien artikkelin otsikko oli ”Tekoäly tietää, että rauha syntyy tahdosta rauhaan”. Alla alkuperäinen teksti. ****** Kysyin tekoälyltä, milloin rauha palautuu Ukrainaan. Vastaus kuului: Rauhan saavuttaminen edellyttää Ukrainassa samanlaisten perusedellytysten olemassaoloa kuin muissakin riitatilanteissa. Rauhaa ei voida saada ilman, että osapuolet sitä haluavat.

Nyt taisi tulla otsikko, mikä raakkaa lukijoita tavallista kovemmalla kädellä. Tosiasia kuitenkin on, että rauha ei käytännössä ole mikään älyllinen tai tiedollinen konsepti, vaan kokemuksellinen käsite. Yhteiskunnallinen sopu ja rauha syntyvät ja pysyvät vasta, kun ihmiset yhteiskunnan jäseninä elävät rauhaa: rakastavat toisiaan tai vähintäänkin tuntevat toisiinsa yhteyttä. Ykseyttä käsitellään tässä artikkelissa siksi, että SE on

Kuva: telttoja ukrainalaispakolaisille Bukarestin päärautatieasemalla Istun samassa lounaspöydässä nuoren äidin kanssa. Hänellä on seuranaan teini-ikäinen poika ja päiväkoti-ikäinen poika. Kysyn, mistä he ovat. Äiti kertoo  olevansa kotoisin Kiovasta ja paenneensa lastensa kanssa sotaa. Isää ei näy ja aion kysyä asiasta, mutta hetken mietittyäni muotoilen kysymykseni uudelleen. Kysyn, että jäikö heillä sukulaisia Kiovaan. Kyllä, kertoo äiti

Näillä sivuilla esitetty kenttäparadigma on monelle lukijalle uusi. Suomalaisten tiedotusvälineiden valtavirrassa on uusien paradigmojen käsittely jäänyt viime vuosina ylipäätään varsin vähälle – on sitten kyse psykologian, biologian, neurotieteiden tai CAM-hoitojen* piirissä esiin tulleista ilmiöistä. Kiinnostavia esimerkkejä tieteen piirissä viime vuosina keskustelua herättäneistä kenttäteorioista ovat morfologinen kenttä ja biokenttä. Morfologinen kenttä** on Rubert Sheldraken luoma käsite

Olen viime vuosina työssäni joutunut ajamaan paljon ja sen ansiosta löytänyt Radio Puheen. Melkein parasta, mitä Puheella on ollut tarjota, ovat olleet Jari Sarasvuon monologit. Sarasvuo on mainio tarinankertoja. Hän pystyy löytämään ytimen ja jotain olennaista paitsi bisnekseen liittyvissä aiheissa myös monella muulla elämänalueella. En tiedä toista, kuka olisi viime vuosina yhtä paljon ravistellut ja

Sadan maailman suurimman asealan yrityksen liikevaihto oli vuonna 2017 reilut 350 miljardia euroa ja summa kasvoi kolmatta vuotta peräkkäin, kertoo Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin joulukuussa 2018 julkaisema tilasto. Asealan yritysten myynti on viidentoista viime vuoden aikana kasvanut 44 prosenttia. Eniten sadan suurimman listalla on yhdysvaltalaisia yrityksiä, yhteensä 42. Yhdysvaltalaisfirmojen myynti on 57% kaikkien sadan suurimman asealan

Avaamme tämän blogin esittelemällä kirjan, jolla on ollut aivan oleellinen inspiraatiovaikutus näillä sivuilla valotetulle ilmiölle ja rauhanhankkeille. Belgialainen Joachim Claes kertoo kirjoittaneensa The Field Paradigm -kirjaa yhteensä viisitoista vuotta. Claes näkee, että asia oli sen arvoinen. Suuresta vaivannäöstä huolimatta hän tarjoaa kirjaa verkossa ilmaiseksi. The Field Paradigm hahmottaa hyvin, miten nykyisin vallalla on koneparadigma, jossa