Author name: Asko Ali-Marttila

Harkimo ei vastannut alla oleviin kysymyksiin yksittäin, mutta kommentoi aihetta seuraavasti: Rauha on tärkein asia, kaikki keinot rauhan saavuttamiseksi tulee käyttää. Lähialueella on tärkeää kehittää omaa puolustuskykyä, siksi olemme liittoutuneita myös Natoon, jotta rauha säilyisi. Tärkeää on ylläpitää myös Suomen sisäistä turvallisuutta. Lasten ja nuorten hyvinvointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, samoin terveydenhuoltoon ja huoltovarmuuteen. Vastakkainasettelua […]

Miten tärkeänä – suhteessa muihin presidentin velvollisuuksiin – pidätte rauhan edistämistä lähialueilla ja kansainvälisesti? Tasavallan presidentin tärkein tehtävä on puolustaa Suomen itsenäisyyttä ja edistää maamme kansallisia etuja. Kansallisista eduista tärkein on sen turvaaminen, että voimme pysyä sotien ja aseellisten selkkausten ulkopuolella. Ensisijaisesti on keskityttävä rauhan turvaamiseen lähialueillamme. Sodat voivat nykyään helposti levitä kauas yli rajojen. Siksi rauhaa

Miten tärkeänä – suhteessa muihin presidentin velvollisuuksiin – pidätte rauhan edistämistä lähialueilla ja kansainvälisesti?  Vaikein rauhanvälitystehtäväni kuului Georgian sotaan vuonna 2008. Suomen ulkoministerinä ja ETYJin puheenjohtajana saimme aikaiseksi tulitauon Venäjän ja Georgian välille viiden vuorokauden aikana. Syntyi kaksi jäätynyttä konfliktia Etelä-Ossetiaan ja Abhasiaan. Rauhan edistäminen naapuristossamme on yksi tasavallan presidentin keskeisistä tehtävistä.  Voitteko muutamalla lauseella ytimekkäästi

Syyskuussa alulle laitettu kyselymme presidentinvaalien ehdokkaille on tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Lähi-idän tilanteen eskaloituminen on nostanut rauhan arvon ja merkityksen entistäkin suuremmaksi. Huomenna 11.10.  klo 12 julkaisemme ensimmäisen ehdokkaan vastaukset 17.9. esitettyihin kysymyksiin. Vastauksia julkaistaan huomisesta alkaen joka toinen päivä, kunnes kaikki ajoissa vastanneet ehdokkaat ovat päässeet ajatuksensa esittämään. Kyselystä tekee mielenkiintoisen se, että kaikille ehdokkaille

Niin presidentinvaalien ehdokkaat kuin Suomen kansan enemmistökin näkee tällä hetkellä niin, että diplomatialla ei Ukrainan sodassa päästä nyt eteenpäin. Osa tulkitsee tilanteen jopa siten, että rauhasta puhuminenkin on siinä ja tässä. Suurlähettiläs Hannu Himasen otsikoitiin äskettäin sanoneen, että ”Rauhanneuvotteluiden nostaminen esille palvelee vain Venäjää”. Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg epäilee (Yle 20.9.2023*) sodan kestävän vielä

Rauha nyt -yhdistys toteuttaa syys-lokakuussa kyselyn, jossa kaikilta presidentinvaaliehdokkailta tiedustellaan heidän kantojaan tärkeisiin sotaan ja rauhaan liittyviin kysymyksiin. Uskomme, että äänestäjien kuin ehdokkaidenkin yhteinen toive on, että Suomi saisi elää seuraavan presidentin koko kauden rauhan aikaa. Samoin uskomme suuren valtaosan toivovan rauhanomaista kehitystä myös Suomen lähialueille. Nopeasti kehittyvässä maailmassa myös rauhankäsitys ja -ratkaisut kehittyvät. Yhdistyksemme

David Orme-Johnson on pitkän linjan meditaatiotutkija. Psychosomatic Medicine -lehti julkaisi hänen ensimmäisen tutkimuksensa aiheesta jo 1970-luvun alussa. Vuosikymmeniä kestäneellä tutkijan ja psykologian professorin urallaan hän on ollut mukana kymmenissä meditaation vaikutuksiin liittyvissä tutkimuksissa. Monia niistä on julkaistu arvostetuissa tiedelehdissä. NIH (National Institutes of Health) on myöntänyt Orme-Johnsonille erityistunnustuksen hänen kyvyistään esitellä meditaation vaikutuksia.  Orme-Johnson on

Arkkitehti Wojtek Skalskin kirjoitus, julkaistu Hämeen Sanomissa 20.10.2020 Joka kerta kun Sattulassa talomme perustukset tärisevät hävittäjä-lentokoneiden jylistäessä yli tai panssariprikaatin pamauksista, mieleen nousee kysymys maamme puolustusstrategian järkevyydestä. Koulutetaanko sotilaita edelleen tappamaan vihollista? Ehkä olisi aika ymmärtää, että tankit, pommittajat ja pyssyjen kanssa juoksevat sotilaat edustavat vanhentunutta sotimisen strategiaa. Kun Suomen puolustusministeri sanoo, että nyt tarvitsemme

Seuraava kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 24.7.2023 jonkin verran alla olevaa lyhyemmässä muodossa. Helsingin Sanomien artikkelin otsikko oli ”Tekoäly tietää, että rauha syntyy tahdosta rauhaan”. Alla alkuperäinen teksti. ****** Kysyin tekoälyltä, milloin rauha palautuu Ukrainaan. Vastaus kuului: Rauhan saavuttaminen edellyttää Ukrainassa samanlaisten perusedellytysten olemassaoloa kuin muissakin riitatilanteissa. Rauhaa ei voida saada ilman, että osapuolet sitä haluavat.

Nyt taisi tulla otsikko, mikä raakkaa lukijoita tavallista kovemmalla kädellä. Tosiasia kuitenkin on, että rauha ei käytännössä ole mikään älyllinen tai tiedollinen konsepti, vaan kokemuksellinen käsite. Yhteiskunnallinen sopu ja rauha syntyvät ja pysyvät vasta, kun ihmiset yhteiskunnan jäseninä elävät rauhaa: rakastavat toisiaan tai vähintäänkin tuntevat toisiinsa yhteyttä. Ykseyttä käsitellään tässä artikkelissa siksi, että SE on